Onko elämänlaadun parantaminen liian pinnallista?
Onko elämänlaadun parantaminen liian pinnallista? Sota, luonnonkatastrofit, inflaatio, työttömyys ja köyhyys. Onko meillä oikeus ajatella itseämme ja parantaa omaa elämäämme?
Kyllä.
En sano, etteikö sodan ja luonnonkatastrofien uhreja saisi auttaa mutta vaikka muilla on vaikeaa, sinulla on oikeus ajatella myös itseäsi.
Sitä paitsi, jos sinulla ei ole tällä hetkellä ylimääräistä rahaa, miten voisit auttaa heikommassa asemassa olevia ihmisiä ylipäätään?
Onko elämänlaadun parantaminen liian pinnallista?
Jos olet milloinkaan matkustanut ulkomaille lentokoneella, olet varmasti törmännyt tähän ilmaisuun:
Laita happimaski ensin itselle ja vasta sitten vierustoverille.
Et voi auttaa ketään, jos olet tajuton tai itse heikossa kunnossa.
Se, että ajattelet itseäsi ensin ja vasta sitten muita, ei tee sinusta itsekästä.
Asenne on se, joka tekee ihmisistä itsekkäitä.
Jos voittaisit lotossa lauantaina, raha vain vahvistaa sitä ihmistä, joka olet sisimmässäsi ja millainen asenteesi on muita kohtaan.
Pinnallisuudessa ei ole mitään vikaa, kunhan se ei ole kaikki kaikessa. Rakastan kauniita esineitä, kodissani on paljon Aaltoa, Sarpanevaa ja Pentikiä. Olen muuttanut valoisampaan asuntoon aivan kaupungin keskustaan, sillä haluan palvelut lähelleni ja nautin kauniista kodistani.
Joku voi ajatella, että olen pinnallinen mutta tärkeintähän on se, mitä minä tunnen ja mistä minä nautin.
Samoin sinä.
En tarkoita tällä sitä, että sinun pitäisi kuluttaa rahasi holtittomasti sisustukseen vaan miettimään mitä sinä voit tehdä tänään, jotta tuntisit että elämänlaatusi on paranemassa.
Hetket, joista tulee muistoja
Elämänlaadun parantaminen ei ole pelkästään ulkoista. Se on – ja suurimmaksi osaksi on – sisäistä.
Jos nyt pysähdyt hetkeksi ja mietit menneisyyttä, millaisia muistoja sinulle nousee pintaan? Nämä pienet hetket ovat tehneet niin suuren vaikutuksen sinuun, että olet tallentanut ne muistiisi.
Nämä hetket ovat niitä, jotka nostavat sinun elämänlaatuasi myös tänään.
Olemalla kiitollinen noista hetkistä alat huomaamaan, että samankaltaisia hetkiä tulee lisää.
Se, että olet kiitollinen mitä sinulla on nyt, auttaa sinua saamaan myöhemmin lisää mitä haluat.
Täytyykö tyytyä vai saako haluta enemmän?
Luin kerran erään naishenkilön kommentin siitä, ettei saisi haluta enempää vaan tyytyä siihen mitä on. Minusta tämä on todella ristiriitaista. Miten kehitysmaassa asuvan lapsen pitäisi tyytyä siihen, että hän ei saa puhdasta vettä ja ruokaakin vain kerran viikossa?
Se, että jollekin sanoo “Sinun pitää nyt vain tyytyä tähän, etkä saa haluta yhtään enempää” on täysin vastuutonta.
Sinulla on lupa ja oikeus haluta enemmän. Kunhan et tee siitä suorittamista vaan nautit matkasta.
Koska loppujen lopuksi se ei ole se lopputulos, jonka haluamme.
Haluamme tuntea olevamme elossa ja se onnistuu vain, kun kuljemme matkaa eteenpäin.
